Nyt on kaksi viikkoa uutta päiväkotielämää takana ja hyvin on mennyt. Juniori on saanut kaverikseen toisen "puhumattoman" pojan, jonka kanssa he kulkevat peräkkäin kuin paita ja peppu. Yhteistä kieltä heillä ei ole, mutta leikit sujuvat hyvin ja hauskaa on. Juniori yrittää päivittäin kertoa jotakin päiväkodin päivästä oma aloitteisesti kotona, mutta usein se jää siihen, että kotona ei puhetta ymmärretä ja joudutaan seuraavana päivänä tiedustelemaan mahdollista tapahtumaa.

Viime viikolla Juniori yritti kertoa, mitä olivat syöneet ruokailussa. Selvyyttä ei saatu, mutta ilmeisesti (päiväkodin hoitajan kanssa juteltuani) Juniori oli tarkoittanut Kalapataa.

Viikonloppuna Juniori kertoi leikistä, jota olivat Juniorin mukaan aamupiirillä leikkineet. Selvyyttä ei siittäkään tullut, mitä lorua siinä oli hoettu ja miksi välillä oli hypelty  ja miksi välillä maattu lattialla. Maanantaina sitten selvisi, että leikkiä oli leikitty päiväpiirillä ja leikinä oli vanha leikki "Herää, herää vahtikoira, kellosi on kadonnut."

Päiväkodissa on myös ongelmia Juniorin puheen ymmärtämisessä, mutta siellä tukena käytetään viittomia ja kuvia niin runsaasti, että yleensä hekin saavat selville mm. viikonlopun tapahtumia vaikka puhetta ei ymmärräkään niinkään paljoa kuin kotona. Tosin sieltä suunnalta tehdään myös varmistus kysymyksiä vanhemmille aina päivän päätteeksi tai toisen päivän alkajaiseksi.

Päiväkoti elämä on siis jatkunut yhtä hyvin kuin pari viikkoa sitten alkoikin. Juniorilla on hyvä olla ja se on pääasia!

Sain muuten tietää, että Juniori on päiväkodissa nykyisin 3 lapsen paikalla, entisen 2 lapsen paikan sijaan.