Tänään oli sitten vuorossa kuulotutkimukset.

Aluksi meidät kutsuttiin Juniorin kanssa "hiljaiseen huoneeseen", jossa Juniorin päähän laitettiin kuulokkeet ja käteen annettiin nappuloita, joita laitettiin niille kuuluviin paikkoihin aina kun kuulokkeista jokin piippaus kuului. Juniori sai kehut kuinka mallikkaasti oli yhteistyökykyinen ja kukaan muu yhtä tyttöä lukuunottamatta ei ole kuulemma aikaisemmin toiminut tutkimuksissa noin hienosti. Tutkimus siis onnistui hyvin ja kuulokin oli kuulemma normaali. Tarkemmat paperit ja raportit saadaan sitten postissa joskus, kun vaan jaksaa odottaa...

Tämän jälkeen tavattiin vielä korvatautien erikoislääkäri vai mikä lieneekään. Kertoi tuon saman tiedon normaalista kuulosta. Katsoi korviin ja posti samalla irtoamaisillaan olleet putket. Juniori ei päästänyt toimenpiteessä ääntäkään, hieman vain säpsähti. Lääkäri katsoi myös suuhun, että kielijänne oli liikkuvainen. Jälleen tuli kehut, kuinka mallikkaasti juniori oli ollut tutkimuksen ajan, mutta totta se onkin, Juniori ei pelkää valkotakkisia, ainoastaan kerran on itkenyt sairaalassa/lääkärissä käynnin aikana, ja se oli kun otettiin verikoetta sormen päästä. Juniori tänäänkin oli innolla puhkuen menossa lääkäriin, kun siellä on aina niin kivoja leluja :-D