Tänään iltavuoroni kuniaksi olin aamusta tapaamassa Juniorin nykyistä puheterapeuttia. Juniori ei päässyt hänen käynnilleen tänään ja siittä pääsi itku. :´-(

Terapeutti vaikutti mukavalta ja kehui hänkin Juniorin innokkuutta tehdä tehtäviä. Sanoi, että työtä on useaksi vuodeksi ja että Juniorin puhe on erittäin hankalasti tulkittavaa. Hän oli miettinyt Juniorille myös jo kesällä Sairaalan käynneillä puheessa esiintulleita helmilevyjä. Kertoi hyviä kotona tehtäviä stimulointiharjoituksia, joita kuulemma voisi tehdä omien rahkeiden mukaan. Juniorille voisi painaa kitalakeen jonkin karamellin kiinni, joka ärsyttäisi hetken Juniorin keilen liikkumista ylös kitalakeen. Samoin esim rusinoita voisi laittaa ikenen ja huulen väliin, jotta kieli hakisi rusinan sieltä suuhun. Rusinoita voisi myös syödä lautaselta huulilla, niin, että kädet eivät auta rusinan metsästämisessä. Sähköhammasharjalla voisi kutitella Juniorin poskia ja huulia yms.

Kovasti hänellä oli kaikkea ideaa mitä tehdä Juniorin kanssa, mutta kaikkee ei voi aloittaa heti ja keikkee ei voi tehdä samaan aikaan, muuten siihen terapiaan väsyy kaikki.
Tekemääni kuvakansiota hän kehui moneen otteeseen ja käski edelleen käyttää viittomia yhtenä kommunikointivälineenä. Puheterapian yhteydessä tulee heillä myös harjoitusta mm kuvien värittämisessä, joka auttaa sitten taas muutenkin hienomotoriikan kanssa. Ym.
1251317.jpg

Kovasti oli käynnistä hyötyä sekä minulle, että hänelle. 45 minuuttia meni lentäen!
Seuraava tapaaninen mm hänen kanssaan on maaliskuun puolenvälin jälkeen.