Vuoden ensimmäinen arkipäivä oli vapaapäivä töistä ja senhän luonnollisesti jonotin Kelassa. Kolman lapsen kanssa istuskelu kelassa 40 minuuttia oli aika mielekästä. Kaksi isompaa sentään jaksoi olla nätisti ja nuorinkin 30 ensimmäistä minuuttia leikki leikkinurkassa nätisti, mutta kun kaikki lelut oli jo kokeiltu ja kirjat katseltu alkoi hieman pitkästyttää...

No vihdoin tuli meidänkin vuoro ja sain jätettyä jo joulukuun alkupäivinä täyttämäni kaavakkeet matkakuluista ja kuntoutusrahasta (siis sopeutumisvalmennuskurssin ajalta). Olisihan nekin paperit voinut jättää kuoressa postilaatikkoon, mutta ajattelin, että kun jaksan jonottaa saan heti tietää, josko jokin tarvittava liite papereista puuttuu. Kelan virkailija oli taas mitä pätevin ja sehän ei osannut vastata kysymyksiini ja sanoi vain, että yhteyttä otetaan kuntoutusosastolta, jos jokin liite lisää kaivataan. Nyt sitten odotellaan, että tuleeko paperit pumerangina. Työnantajilta ei tullut pyydettyä todistuksia kurssiajalta, joten odotettavaa on, että paperit palautuu takaisin.