Tänään oli sitten se Juniorin hammaslääkäri, jossa piti paikata se reikä, jota jo kahdesti on katseltu. Junioria jännitti, äitiä jännitti ja niin kuului isääkin jännittäneen.

Hammaslääkäri meni kuitenkin hyvin. Juniori oli paikallaan suu lähes auki koko ajan ja ei päästänyt ääntäkään. Muutaman kerran puri kuulemma lääkäriä sormeen :-)
En sitten tiedä taasen, että onko Juniorilla korkea kipukynnys suussa vai ei, sillä toisiin kipuihinhan hän ei aina reagoi normaalisti, kuten korvsärkyä ei ole koskaan valittanut, vaikka mätää korvista valuisi. Toisissa paikoissa sitten on normaali kipukynnys, tai ainakin musta tuntuu niin ja sitten on niitä tuntoaistiyliherkkyyksiä.

Lääkäri kehui Juniorin maista taivaisiin, ei kuulemma koskaan ole ollut näin pientä poikaa joka olisi pysynyt paikallaan niin kiltisti. Tarran sai hoitajalta valita ja me vanhemmat annettiin yksi autot-elokuvan auto palkkioksi reissuta, sillä meitä tuon reissun onnistuminen jännitti kyllä aika tavalla.

Nyt se on ohi, eikä heti tule uutta reissua :-)