Kiertävä erityislastentarhanopettaja soitti tänään. Olin jo unohtanut tämän puhelinsoiton odottamisen, vaikka ajatukset dysfasiassa onkin ollut koko viikon.

Kelto oli edelleen sitä mieltä, että Juniori pitäisi hakea tuettuun pienryhmään eskariin ja kuten hän itse sanoi, Juniori on liian fiksu erityisryhmään. Hän sanoi pelkäävänsä sitä, että jos Juniori laitetaan erityiskouluun, niin Juniorin taidot menevät hukkaan. Ihan sitäkään en allekirjoita, luokka johon Junioria yritämme jatkossa saada on luokka joka opiskelee normaalin peruskoulun opetussuunnitelman mukaisesti, mutta siellä on käytössä kuvat ja viittomat. Ko luokka on erikoistunut dysfaattisiin lapsiin ja niistä on kokemusta siellä paljon. Olen aikoinaan seurannut sivusta sitä toimintaa ja hyvä ystävämme vielä lähempää ja hänenkin mielestä Juniorin paikka on ko luokalla.

Huomenissa täytynee soitella jällee hieman muitakin puheluita asian tiimoilta.