Reilun kuukauden jälleen paperit odottivat toimittajaansa Kelan luukulle - koskien sopparin aikaisia korvauksia matkoista ja korvausta menetetystä palkasta. Vihdoin perjantaina pääsin sen homman tekemään... sainoin itseni irti töistä ja palaan vanhaan työpaikkaani etupäässä siitä syystä, että saan hoidettua Juniorin asioita kolmivuorotyöstä paremmin ilman jatkuvaa tappelua ja pään hakkaamista seinään. Työmatka kasvaa 8 kilometrista (suunta) jälleen 79 kilometriin (suunta), mutta mitä väljä sillä sitten on...

Tosiaan perjantain ja tulevan maanantain pidän tyttömyyspäiviä, jotta sain tähän raon hoitaa Juniorin asoita. Kelan paperit sain tosiaan vietyä ja yhden liitteen jouduin soittamaan vielä vanhasta työpaikasta, sillä vaikka aikaisemmin selitin mihin palkkatodistustani tarvitsen, niin siltihän sieltä sain vääränlaisen todistuksen aikaisemmin. Josko nyt tulisi oikea todistus!

Huomenna maanantaina sitten soittelen puolestani silmälääkärille aikaa, joten sekin ihanuus on pian käsillä. Samalla voisi valmistautua foninkontrolleihin ja miettiä juteltavaa etukäteen, ettei jälleen täydy keksiä kaikkea siinä siunaaman hetkellä, kun lääkäri jotain kysyy. Tiistaina sitten onkin jo vuorossa paluu tuttuun ja turvalliseen työhön tuttujen ihmisten pariin...