Myös puheterapeutilta tuli lausuntoa Juniorista sairaalalle sekä samalla myös kopio meille kotiin.

Eniten tuossa hämmästyttää se, että konsonanteista puuttuvia kirjaimia ei olisi kuin r ja d, vaikka vuolaassa puheessa tuntuu, että niitä olisi muitakin. No ehkä sieltä kirjaimet sitten tulevat joskus, vaikkakin ei oikeisiin paikkoihin tulekaan. Toivoa siis ehkä on, että Juniori joskus vielä juttelisi suht´ selkeitä, vaikkakin paljon velä työtä on tehdävänä kuten asiantuntijat meille edelleen jaksaa huomauttaa. Toivossa siis elellään :-)