Juniori on viettänyt kesälomaa jo useamman viikon ajan, mutta tällä viikollä on hänelläkin paluu arkeen. Keskiviikkona Juniori menee uuteen päiväkotiin muutamaksi päiväksi ensin todennäköisesti hieman lyhempää päivää, kun osa perheestä vielä lomailee ja ensi viikon alusta sitten täyttä päivää taksikuljetuksineen kaikkineen. Tosin taksikuljetusaikatauluista ei ole vielä mitään tietoa, ehkä vasta sunnuntaina saadaan sekin tietoon, kun taksikuljettaja soittelee sitä meille.

Juniorin isä on lomallansa hoidellut puhelinliikennettä eri tahojen kanssa. Soitettu on niin toimintaterapiaan, päiväkotiin kuin kelaankin.

Toimintaterapia alkaa kunhan kelasta tulee päätökset, joita siis nyt hoputeltiin puhelimitse.

Puheterapia alkaa puolestaan jo ensi viikolla. Kesälomallakin olemme yrittäneet harjoitella SANOJA, puheterapeutin tekemän SEKOPÄÄ-peliä pelaten. Juniori on jopa muutaman kerran itsekin kaivanut pelin esille ja pyydellyt pelikaveria. Ja kyllähän sieltä niitä Sa-, Se- ja Si-sanoja tulee, kun kovasti yrittää. Sponttaanisti puheeseen ei kyllä tule edelleenkään häivähdystäkään s:stä. Puheen seassa SIKA on edelleen LUKA tai oliko se sittenkin LIKA. SEINÄ puolestaan taitaa olla LAUNA, mutta mikä olikaan sitten SAUNA? - Itse on jo niin sokea Juniorin sanojen vääntelylle, että eihän noita edes osaa ulkomuistista kirjoittaa... ja ehkä tämä kirjoittamisajankohtakaan puolenyön tietämillä ei ole ihan parhain.

Myös vertaistukea on kesälläkin hieman harrastettu. Eilen olimme Särkänniemessä perheen kanssa, joihin tutustuimme ensimmäisellä sopeutumisvalmennuskurssilla. Oli tosi kiva nähdä heitä ja huomata, että kyllä se puhe on kehittynyt sielläkin dysfasiapojalla jo roimasti. Juniorihan otti kanssa keväällä suuren harppauksen eteenpäin, sillä kevään aikana uusia kirjaimia löytyi S:n lisäksi I ja E, vaikka läheskään aina ne ei tulekaan oikeaan paikkaa edelleenkään, mutta toiveita sentään jo on :-)

Kesällä kävimme myös teatterissa, joka oli tarkoitettu lapsille ja siellä kaikki vuorosanat tulkattiin myös viittomakielelle. Näytelmä oli kiva ja isommat pojat jaksoivatkin seurata näytelmän kokonaan alusta loppuun, Juniori meinasi villiintyä hieman ennen loppua ja minä olin lumoutunut viittomiseen. Jalkapallon mm-kisojakin seurasin viittomakielisellä selostuksella, on se vaan hieno kieli!